Profilointi ja data-analytiikka työllisyydenhoidossa

Muutama vuosi sitten Helsinki juhli maailman muotoilupääkaupunkina, World Design Capital 2012. Yksi hankkeista oli My e-Design ja Talent Studio. Näin jälkikäteen ajatellen, Sosiaalivirasto taisi olla hyvinkin aikaansa edellä: vasta nyt, vuonna 2016 Suomessa on herätty Big Dataan ja MyDataan. Profiloinnista on alettu puhua enemmän sekä markkinoinnissa että julkisella sektorilla. Helsingissä mm. Apottia rakennetaan Big Data alustaksi.

Talent Studio hanketta käytiin tuolloin esittelemässä myös ulkomailla. (Lähde: www-old.eurocities.eu). Idea sinänsä on hyvä, mutta itselleni heräsi kysymys: miten kerättyä dataa käytetään profilointiin ja onko henkilöllä itsellään tietoa, mitä tietoa hänestä kerätään ja miten sitä yhdistellään eli miten hänen henkilötietojaan käytetään? Miten EU:n tietosuoja-asetus suhtautuu työnhakuvalmennuksessa tehtävään profilointiin ja data-analytiikkaan? 

Kuva 1:Talent Studion kohderyhmät, 2012.

Kuva 2: Ideaaliasiakkaan profiili, 2012.

Kuva 3: Valmennusmodulit, 2012.

Kuva 4: Profiloinnin muuttujat, 2012. 

Erityisesti Kuva 4, jossa on 20 erilaista profiloinnin muuttujaa, herätti minussa ihmetystä. Voiko henkilötietolain (tai muun lain) nojalla kerätä tällaisia tietoja työnhakijoita tai nykyisistä työntekijöistä ilman heidän suostumustaan profilointiin:

ikä, henkilökohtaiset ominaisuudet, taloudellinen asema, ammatti, koulutus, ICT (taidot vai käytettävissä oleva laite?), kielitaito, sosiaaliset verkostot, asunto ja auto, arvot ja asenteet, tavoitteet ja motivaatio, harrastukset, vapaa-aika, kulutustottumukset, henkilökohtainen tietohallinto, viikko- ja päivärytmi, hallinnolliset palvelut, habitus ja viiteryhmät, roolit sekä persoonallisuus.

Kun työllisyydenhoito on siirtymässä sote-uudistukessa maakunnille kysymys henkilötietojen keräämisestä, tietosuojasta ja profiloinnista lienee hyvinkin ajankohtainen. Entä miten tieto virtaa Kelan ja kuntien tai maakuntien välillä työllisyydenhoitoasioissa? Yhdistetäänkö sote-tietoihin esimerkiksi Trafin tietoja tai muuta avointa dataa? Luovutetaanko tietoja myös yrityksille?

Sunnuntain Helsingin Sanomissa (20.11.2016) oli Karlssonin hauskan oivaltava pilapiirros. Siinä kerrottin hallituksen aikeista yhtiöittää julkinen työnvälitys. Kuvassa toinen kavereista toteaa, että olisi saanut hyvän duunin, mutta kun ei ollut Plussa-korttia.

MyData hengessä henkilötieto tulee olla yksilön itsensä hyödynnettävissä ja hänellä tulee olla mahdollisuus tarkistaa, miten hänen tietojaan käytetään - kuka sitä pääsee katsomaan, käsittelemään, muokkaamaan ja miten tietoja yhdistellään. Ajatelkaapa, miten tekoäly mahtaisi käsitellä tuollaista dataa. Yksilöllä itsellään pitäisi olla mahdollisuus hyötyä kerätystä tiedosta ja analytiikasta. Silloin se parantaisi henkilön itsetuntemusta, elämänhallintaa ja itsensä johtamisen edellytyksiä. Jos taas tietoa käytetään henkilön tarkkailuun hänen itsensä tietämättä, olemme helposti data-analytiikan tummalla puolella. 

Heli Sirkiä (BBA, MBA) on henkilöbrändäys- ja muutosvalmentaja, joka on kiinnostunut luovuudesta, tarinankerronnasta ja data-analytiikasta.