23.4.2015

Henkilöbrändäys ja aitous

Jostain syystä henkilöbrändäys nähdään edelleen vähän epäaitona ja turhanpäiväisenä touhuna. Puhumme usein henkilöbrändin rakentamisesta tai imagon kiillotuksesta. Pohdimme miten hyvin luotu brändikuva vastaa todellisuutta. Entä jos puhuttaisiinkiin omiin arvoihin nojaavan itsensä näköisen elämän luomisesta ja brändin kehityssuunnasta?


Luota vaistoosi ja kuuntele sydäntäsi . 


Vuonna 2012 puhuttiin mediassa vielä ihmisten tuotteistamisesta ja ihmisarvoon kohdistuvista uhkakuvista, nyt on onneksi jo siirrytty puhumaan aitoudesta. Entä jos puhuttaisiinkiin omasta totuudesta: sen määrittelystä, viestimisestä ja visuaalisesta brändäämisestä?  Näin asian muotoilevat nimittäin markkinoinnin ja valmennuksen ammattilaiset Melissa Dawn ja John Germain Leto uudessa Heart Based Business Coaching –valmennusohjelmassaan.
 
  • Find Your Truth
  • Speak Your Truth
  • Brand Your Truth
 
Joo joo... taas jotain elämäntapayrittämistä - Sandals and Candels -osastoa, toteavat varmaan kriittisimmät lukijat tässä kohtaa. Mutta hetkinen, mietitäänpä tarkemmin.
Koko idea arvolähtöisessä brändäyksessä perustuu nimenomaan oman kutsumuksensa ja arvojensa löytämiseen ja hyväksymiseen. Do what you love. Niinhän meille opetetaan. Find your passion, follow your calling. Eikö vain?
Aidossa ja totuudenmukaisessa henkilöbrändäyksessä lähdetään nimenomaan sisältäpäin, ja sitä kautta löydämme elämäämme ne samanhenkiset ihmiset ja asiakkaat,  toivottavasti myös työnantajat tai työntekijät. Usein kuulen kuitenkin sanottavan, että ihmiset ”brändäävät itsensä jotakin varten”.  Voiko silloin oikeasti kuunnella sydäntään ja olla lojaali itselleen?

Kehitystä tuotemyynti edellä

Startup maailma puolestaan on hyvin tuotekeskeinen. Lähdetään jostain tarpeesta, kehitetään siihen ratkaisu, monistetaan tuotetta ja kassakone kilisee. Ajatellaan kuin kone. Niinhän se liiketoiminta menee, tässä olen samaa mieltä Parantaisen Jarin kanssa: liiketoiminta on kone :)  
Eivät nämä kaksi maailmaa toki sulje toisiaan pois. Itseasiassa sydämellä ajattelevien universalistien tulisi oppia myös ajattelemaan työtään talouden tunnuslukujen kautta ja toisin päin: taloudellista menestystä tavoittelevien olisi hyvä muistaa, että raha on vain mittari. Onnellisuus tulee jostain muualta.

Happiness is when what you think, what you say, and what you do are in harmony. Mahatma Gandhi

21.4.2015

Kati Jaakonen - nainen Hellapoliisi® tavaramerkin takana

Tavaramerkki on yksi tapa hyödyntää henkilöbrändiä. Ruokakirjailija ja nettipersoona Hellapoliisi resepteineen on  tuttu monelle kiireisille perheenäideille.  Hellapoliisi.fi sivustolla on kuukausittain noin 200 000 uniikkia kävijää  sekä noin 26,000 Facebook tykkääjää ja  9,400 Twitter seuraajaa. Piirretty kasvollinen logo ja selkeä pinkki-musta värimaailma sai minut uteliaaksi, mikä mahtaa olla tämän brändin tarina, ja päätin selvittää miksi Hellapoliisi on rekisteröity tavaramerkki ja miten kokki Kati Jaakosesta tuli Hellapoliisi.



- Hyvät nimet kannattaa suojata tavaramerkillä, suosittelee Kati Jaakonen

 
 
Kotiäiti hellaa  vahtimassa

Kaikki alkoi syksyllä  2005 kun Katin nuorin lapsi oli  1kk:n ikäinen.  Hän ajatteli, että kotiäitinä ollessaan voisi tehdä jotain muutakin hyödyllistä.  Koska Kati on kokki koulutukseltaan, ruokablogi tuntui luontevalta valinnalta. Päätös blogin perustamisesta  syntyi aika ex tempore, eteisessä.  Katin täti oli lähdössä kotiin miehensä kanssa  ja blogi perustettiin kirjaimellisesti siltä seisomalta.  Yhdessä keksittiin nimimerkki lintu75 (sillä nimellä Katin eno oli häntä pienenä kutsunut)  ja blogi sai nimekseen Hellapoliisi.  Se tuntui sopivalta naiselle, joka on koko ajan hellan ääressä laittamassa ruokaa.
Blogi avattiin Vuodatus.net alustalle, jossa Kati piti sitä harrastuksenomaisesti  pari vuotta.  Hän tunnustaa, ettei ole mikään tietokoneihminen, mutta sai apua bloggaavalta korttiaskartelija tädiltään sekä omalta 12-vuotiaalta lapseltaan, joka opetti äitiä digikameran käytön alkuun. Elämässä kuitenkin sattuu ja tapahtuu: Katista tuli neljän lapsen yksinhuoltaja.  Hän päätti tehdä harrastuksesta ammatin ja perusti toiminimen.  Yrittäjä-yksinhuoltajan alkutaival oli kaikkea muuta kuin helppo.  Toiminimen perustaminen ja Y-tunnus aiheutti sen,  että hän menetti  oikeuden soviteltuun päivärahaan ja yhteiskunnan tukiin, vaikka yksinhuoltaja olikin. Alkavalla yrityksellä ei ollut paljon tuloja, joten Kati työskenteli lisäksi kokkina osa-aikaisesti klo 9-13 viitenä päivänä viikossa alle 1000 euron bruttopalkalla.  Kati oli päättänyt selviytyä, ja kuin ihmeen kaupalla hän 3-4 tunnin yöunilla sai toiminnan käynnistettyä. 

Uusi miesystävä auttoi ammattimaisten nettisivujen rakentamisessa sekä kannusti käymään erilaisissa myyntitapaamissa.  Keittiöstä markkinointitehtäviin hyppääminen oli aikamoinen loikka, Kati tunnustaa. Piti lähteä rakentamaan verkostoja ihan uudenlaisiin piireihin ja opetella oikeastaan ihan uusi kieli.  Kati jakoi käyntikortteja ahkerasti erilaisilla messuilla ja kävi neuvottelemassa ruokakirjasta nimekkään kustantamon kanssa.  Finanssikriisi taisi silloin jo olla ilmassa ja kustantamo ehdotti lama-ajan keittokirjan tekemistä. Luovan esteetikon  ja kustantamon näkemykset eivät oikein kohdanneet, joten ruokakirja jäi odottamaan oikeaa tilaisuutta. 
Eräänä päivä Kati sai yllättävän puhelun hiekkalaatikolla.  Kului hetki,  ennen kuin  Kati tajusi, että tässä voisi olla hänen tilaisuutensa. ”Ootteeks te siis sellainen firma, joka tekee kirjoja” hän ehti huikata luurin, ja siitä sai alkunsa ensimmäinen Hellapoliisi keittokirja.
Oma naama kirjan kannessa arvelutti
Kustantaja ehdotti että kanteen pitäisi saada kirjailijan kasvot.  Ensimmäinen reaktio oli kauhistus;  ei hän nyt niin itserakas tyyppi ole, että oman naaman keittokirjan kanteen laittaisi! Kustantaja kuitenkin vakuutteli, että se on oiva tapa erottua. Satunnainen tapaaminen piirtäjä Ossi Hiekkalan kanssa muistui mieleen ja niin Hellapoliisi kuva lopulta piirrettiin valokuvasta deadlinen huohottaessa niskaan peräti kolmessa päivässä.   

Hellapoliisin pinkki-musta värimaailma on aidosti osa häntä itseään.  Se toistuu niin autossa, kodin ja työhuoneen sisustuksessa kuin kaikessa markkinointimateriaalissakin.  Melko alkuvaiheessa tuttavat totesivat, että nimi  on niin hyvä, että se kannattaisi suojata.  Ja niin Hellapoliisi nimi rekisteröitiin tavaramerkiksi vuonna 2007. Tällä hetkellä se on suojattu 12 luokassa. Myöhemmin myös yhtiön nimeksi tuli Hellapoliisi Oy ja sillä on hallussaan myös Pikkukokki tavaramerkki.

Kilpailumenestystä ja tuotekehitystä

Keittokirjat ja verkkosivusto  ovat saaneet erittäin hyvän vastaanoton. Hellapoliisi merkillä on markkinoitu eri aiheisia kirjoja,  sekä kirjamallista ruokakalenteria, jossa valmiit reseptit koko vuodelle.  Lehtipisteversioina on tehty pokkareita, joilla on 2kk myyntiaika.
Katin ensimmäinen kirja Hellapoliisi® palkittiin vuoden 2010 maailman parhaana keittokirjana bloggaajien sarjassa.  The Gourmand World Cookbook Awards -kilpailun on perustanut Edouard Cointreau, kuuluisien Cointreau-, Frapin- ja Rémy Martin -juomatalojen omistajasuvun jälkeläinen. Menestys herätti kiinnostusta Espanjaa myöten. Kati kertoi naurahtaen, että oli varsin mielenkiintoista yrittää selittää espanjalaiselle toimittajalle, mitä nimi Hellapoliisi tarkoittaa: pirttihirmua tai naispuolista poliisia, joka vahtii hellaa J  Sittemmin kilpailun järjestäjät ovat valinneet useita Katin kirjoja edustamaan Suomea. Viime vuonna häneltä oli ehdolla kolme kirjaa.  Itse kilpailu käytiin Pekingissä, jossa Kati oli myös paikalla.

Hellapoliisi brändiä on kotimaassa hyödynnetty jo useammissa  tuoteryhmissä: kertakäyttökäsineissä, Tacticin kanssa kehitetyissä Hellapoliisi lauta- ja korttipeleissä, sekä MySoda laitteelle kehitetty limutiiviste Pink Pommis. 

Hellapoliisi keskustelee ja ottaa kantaa
Vaikka Katilla on hymy herkässä, niin hänellä on aina ollut vahvat oma mielipiteet asioista.  Avoimena ja  puheliaana ihmisenä hänelle on luontevaa osallistua vilkkaasti keskusteluun myös sosiaalisessa mediassa. Häntä kiinnostaa myös yhteiskunnallinen vaikuttaminen.  Yrittäjien aseman kehittämiseksi hän perusti yhdessä yrittäjäkollegoidensa kanssa #sori15 liikkeen, joka onkin herättänyt paljon keskustelua pienyrittäjien tilanteesta. Sori#15 ryhmä on käynyt lobbaamassa asiaa eduskuntaa myöten  

Liiketoiminnan kehittäminen on kestävyyslaji
Kati on kertonut avoimesti oman yrittäjätaipaleen alkuhaasteista. Pikavoittoja ei ole jaettu, mutta kehitys on aina mennyt sykäyksittäin ja yllättävienkin käänteiden kautta.  Hän on oppinut että yrittäjän leipä tulee monista pienistä puroista, ja pitää olla valmistautunut yllättäviinkiin muutoksiin tai menetyksiin asiakassuhteissa tai perhepiirissä.   Yt-neuvottelujen irtisanomisarpa oli kova isku yrittäjän perheelle.  Tulevaisuus näyttää nyt kuitenkin jälleen valoisalta; yritys on onnistunut kasvamaan ja on taloudellisesti hyvässä kunnossa. Myös uusia tuotekehitysaihioita on kehitysputkessa, joten odotamme mielenkiinnolla mitä Hellapoliisin yhden naisen idearikas tuotekehitysosasto seuraavaksi tuokaan markkinoille.

15.4.2015

Henkilöbrändi luo kilpailuetua ja suojaa osaamista

 
Brändipääomaa ja tavaramerkkejä pohdittaessa on hyvä erottaa henkilöbrändin merkitys erilaisissa käyttötarkoituksissa. Tässä kirjoituksessa tarkastelen asiaa erityisesti tunnettuutta omassa ammatissaan hyödyntävien henkilöiden näkökulmasta. Kirjoitus on alunperin julkaistu ElämänTimantti® ja henkilöbrändit digiajassa –blogissa 12.3.2010. Tässä hieman päivitetty versio:

 

Henkilöbrändi käsitettä voi lähestyä kahdesta eri suunnasta: artisti tai julkkisnäkökulmasta tai sitten asiantuntija-osaaja näkökulmasta. Artistibrändissä on enemmän kyse viihde- tai kulttuurituotteesta kun taas osaajabrändissä markkinoidaan ensisijaisesti omaa työpanosta ja luodaan mainetta osaavana henkilönä. ElämänTimantti® työkalua voidaan soveltaa molempiin.




Henkilöbrändin ydinkysymys on: "mistä sinut tunnetaan"? Miten artisti on positioitu tai mikä on asiantuntijan erityisosaamista? 

ElämänTimantti® henkilöbrändityökalu mukailee Design Management viitekehystä. Keskiössä on yksilön identiteetti ja arvot. Se pohjautuu siis aitouteen, eikä ole mikään ulkopäin rakennettu kermakakku tai "minuuden muokkausta".

Yksilön arvot ja persoonallisuus välittyvät elämämme eri sidosryhmille tekoina ja sanoina; sekä henkilökohtaisesti että digitaalisesti. Jos emme itse ole määritelleet omaa ydinosaamistamme tai ammatillisia tavoitteita, miten voimme niitä muille viestiä? Olemmeko tietoisia siitä, mitä viestimme? Ovatko lähettämämme viestit linjassa sen kanssa, mitä tulevaisuudelta toivomme?


 

Tuotteistatko itsesi vai osaamisesi
Kuten yllä olevasta kuvasta näkyy, tuotteet ovat se myytävä osa. Artistit voivat saada tuloja keikoista, teoksista, lisenssituloista tai sponsoriyhteistyöstä. Osaajat puolestaan voivat myydä osaamistaan työpanoksina tai tuotteistaa sen palveluiksi tai fyysisiksi tuotteiksi. Hintaan vaikuttaa henkilön maine: onko artisti suosittu tai kuka on ansainnut gurun arvon omalla alallaan. Guru saa kovempaa palkkaa, samoin hänen kirjansa tai luentonsa myydään kovemmalla katteella. Se kuitenkin pohjautuu osaamiseen ja tyytyväinen asiakas on hyvä mittari. 


Osaamisen suojaaminen
Osaamisen suojaaminen ja immateriaalioikeudet ovat yksi haastavimpia kysymyksiä luovan talouden tulonjaossa. Kaikki tiedämme, että ideat ja luovuus on se arvokas asia, mutta miten sen pystyy kääntämään tuloiksi? Tätä kirjoittaessani ahtaajat istuvat edelleen lakossa muutosturvan puolesta.

Entä luovien ihmisten osaamisen turva, onko sille mitään takeita?

Immateriaalioikeudet eli lainsäädännön suojauskeinot ovat patentti, hyödyllisyysmalli, mallioikeus, tavaramerkki ja tekijänoikeus. Esim. ElämänTimantti® valmennuksen suojauskeino ilman teknologiakomponenttia olisi siis lähinnä tavaramerkki, joka suojaa nimen käyttöoikeutta. Kuka tahansa voi alkaa vetämään henkilöbrändäysvalmennusta eri nimellä. Inhimillistä osaamista on kuitenkin vaikea kopioida. 
 
Lainsäädännön lisäksi suojauskeinoja ovat sopimukset (esim. salassapitosopimus, omistus- ja käyttöoikeussopimukset) sekä ei-muodolliset osaamisen suojauskeinot. Tällaisia ovat esim. julkaiseminen, henkilöstön sitouttaminen, tehtävien osittaminen tai dokumentointi. Itse olen valinnut julkaisemisen blogin kautta. Startupeissa tai asiantuntijaorganisaatioissa henkilöstön sitouttamiseen ja rakenteellisen pääoman kehittämiseen tulisi panostaa erityisesti. Ne ovat merkittäviä yrityskauppatilanteissa.

Erityisiä haasteita luoville ideanikkareille ovat erilaiset yhteistyöhankkeet, joissa mukana on sekä yrityksiä että yksityishenkilöinä toimivia osaajia. Tällöin sopimusjuridiikkaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota alusta lähtien. 


Henkilöbrändi antaa mainetta ja suojaa
Haluan siis vielä kertaalleen painottaa eri alojen luoville ihmisille: panostakaa oman henkilöbrändin tietoiseen rakentamiseen. Kun rakennat tietoisesti ja systemaattisesti omaa mainettasi osaamisesi pohjalta, sekä julkaiset ajatuksiasi blogissa, se on oikasti yksi parhaita osaamisen suojaustapoja. Samalla se toimii luovan ajattelijan markkinointivälineenä.

Työsuhteessa henkilöbrändeistä hyötyvät osaamisintensiiviset asiantuntijayritykset, yrittäjänä henkilö itse. Myös työnhaussa henkilöbrändi ja oman osaamisen markkinointi on suositeltavaa; mitä hyötyä on osaamisesta, jos ei siitä kukaan muu tiedä?

 

Lähteet

Seliina Päällysaho ja Jari Kuusisto: Osaamisen suojaaminen palveluja kehittävissä yrityksissä. Tekes 2006.

Elina Jaakkola, Markus Orava, Virpi Varjonen: Palvelujen tuotteistamisesta kilpailuetua. Opas yrityksille. Tekes 2007.

13.4.2015

Millainen on hyvä artistibrändi?

Artistibrändäys ja tavaramerkit ovat esillä 27.4.2015 Helsingissä Maailman henkisen pääoman päivän seminaarissa. Johdantona tulevaan pieni katsaus artistibrändeihin liiketoiminnan näkökulmasta. Kirjoitus on julkaistu aiemmin ElämänTimantti ja henkilöbrändit digiajassa -blogissa.   Tulevissa kirjoituksissa pureudun syvemmin brändipääomaan erilaisten esimerkkien kautta.

 

Tiistai 30.9.2014 klo 8:27 - Heli Sirkiä

Vaihdoin eilen ajatuksia Ville Tolvasen kanssa artistibrändistä ja ylipäätään digitalisoitumisen vaikutuksista eri alojen ansaintamalleihin. Ville nosti esimerkkeinä mm.
Kotiteollisuuden, Metallican ja Cheekin.  Varmasti kaikki olemme samaa mieltä, että Cheek on loistava esimerkki artistibrändistä, mutta kuinka moni on tullut ajatelleeksi artistiyhtiötä brändin takana?

Vanhemman polven muusikot toimivat usein ohjelmatoimistojen ja levy-yhtiöiden kautta. Nykyään yhä useampi muusikko suhtautuu työhönsä yrittäjämäisesti. Alan ansaintamallit ovat muuttuneet digitalisoitumisen myötä ja brändin merkitys on kasvanut.  Kuten Nikella tai H M:llä, myös artistilla brändi on tärkeä varallisuuserä.  Samoin oma levymerkki tai levy-yhtiö. Keikkamyynnin tai manageroinnin voi ulkoistaa. Tulolähteinä artisteilla ovat levymyynnin tai latausten lisäksi mm. tekijänoikeuskorvaukset, keikkatuotot, lisenssituotteet ja erilaiset yhteistyösopimukset.  Antti Tuisku on tehnyt kirjan ja äänikirjan sekä esiintynyt musikaaleissa ja äänirooleissa animaatioelokuvissa.  Madonna on julkaissut myös
lastenkirjoja, Beyoncélla on nimikkotuoksunsa.

Verotus on tunnetusti artistiyrittäjien haaste. Jos teet hittibiisin, niin sen tuotot kohdentuvat yhdelle verovuodelle ja verotuksessa ne tulkitaan henkilökohtaiseksi tuloksi, vaikka artistilla olisi oma yritys. Ruotsissa tekijänoikeuspalkkiot voi tilittää suoraan artistiyhtiölle yrityksen tulona.

Mutta palataan Cheekiin.  Suomessa osa artisteista esiintyy omalla nimellään, osa on ottanut taiteilijanimen, kuten Chisu, Elastinen tai Cheek. Taiteilijanimi on tavallaan oiva tapa pitää erillään artistibrändi eli ”työminä” ja henkilökohtainen elämä. Luonnollisesti ne eivät voi olla kovin kaukana toisistaan. Artistin musiikki lähtee aina persoonasta, erityisesti jos hän itse tekee musiikkinsa. Cheek on jännä yhdistelmä tietoista brändin rakennusta ja Suomen mittakaavassa historiallista yleisömenestystä: kaksi loppuunmyytyä stadionkeikkaa.

Taustalla on intohimoisesti nuoruudestaan lähtien riimejä kirjoittanut nuori mies, joka opiskeli itsensä työn ohessa tradenomiksi.  Ensimmäinen levytyssopimus syntyi jo vuonna 2003 ja vuonna 2011 hän perusti oman levymerkin ja osakeyhtiön Liiga Music Oy:n.  Tämän lisäksi Cheekillä on toiminimi.  Yhtiön ensimmäisen tilikauden liikevaihto oli 26.000 euroa, toisena vuonna päästiin jo 728.000 euroon eli kasvua oli 3400%. Liikevoitto prosentit olivat ensimmäisenä vuonna 58% ja toisena 81%. Mielenkiinnolla odotan, millaiseksi seuraava tilikausi muodostuu. Stadionkeikkojen tuotto kun ei ihan huono ole, jos vertaa tapahtumaa esimerkiksi jalkapallon SuperMatchin Arsenal-Manchester City
tuottoon.

Cheek on tehnyt huikean uran ja pitkäjänteisesti työtä. Menestys siis hänelle suotakoon. Jokin hänen musiikissaan ja persoonassaan on onnistunut puhuttelemaan suomalaisia, ja hyvä niin. Juuri tällaisia esimerkillisiä edelläkävijöitä tämä maa tarvitsee. Kiitos, Cheek.


Lisää aiheesta:

Teosto: Brändi on artistin arvokkain pääoma
 
 

9.4.2015

Sarja henkilöbrändin eri näkökulmista

Tätä blogia on tullut kirjoiteltua säännöllisen epäsäännöllisesti, joten nyt on aika saada siihen muutos.

Ajattelin toteuttaa seitsenosaisen sarjan henkilöbrändin eri näkökulmista alkaen heti ensi viikolla.

Sarjan jokaisessa osassa käsittelen teemaa vähän eri näkökulmista: millainen on henkilöbrändin arvonmuodostus, voiko henkilöbrändi olla stigmatisoiva, onko henkilöbrändi julkkis tai julkkis brändi, johtajabrändin merkitys yritykselle, kulttuurien vaikutus, henkilöbrändi ja juridiikka... tuossa nyt muutamia ajatuksia - ja uusia otetaan iloalla vastaan.

Mistä sinä haluaisit kuulla tai lukea?
Ajatuksenani on syventää kutakin teemaa ja tarjoilla aina jotain vähän uutta. Katsotaan millainen sarja tästä syntyy.

Jos sinulla on joku tietty kulma, jota haluaisit tutkiskeltavan tarkemmin, niin kerro ihmeessä ja katsotaan, mitä sen ympärille saataisiin syntymään.