Naisten urakeskustelussa päädytään hyvin usein keskusteluun siitä, miten kotityöt tulee jakaa tai että naisia syrjitään työelämässä. Entä jos naiset itse ovatkin oman ammatillisen kehityksensä esteitä? Otetaan esimerkiksi vaikka liike-elämä. Kovin usein naiset jo opiskeluvaiheessa valitsevat HR:n, viestinnän tai markkinoinnin. Rahoitus ja myynti, joiden varaan yritysten menestys rakennetaan, jää usein vähemmälle huomiolle. Miksi?
TED Talks puheessaan Sandberg nostaa esiin pari muuta mielenkiintoista faktaa. Ensinnäkin, hän viittaa tutkimukseen, jonka mukaan 57% vastavalmistuneista miehistä neuvottelee ensimmäisen palkkansa ja naisista vain 7%. Toiseksi, miehet ottavat rohkeasti menestyksestään ansiot itselleen, naiset vetoavat ulkoisiin tekijöihin. Miksi?
Nainen ja menestys on usein vaikea yhtälö. Samoin nainen ja ulkonäkö. Kävin eilen mielenkiintoisen keskustelun erään naispuolisen MBA-opiskelijan kanssa aiheesta. Liian usein hyvännäköinen ja tyylikäs nainen koetaan toisten naisten keskuudessa koppavaksi tai uhaksi. Hänestä ei "tykätä". Äitiys jonkin verran helpottaa tilannetta, mutta silloin alkaakin painostava uraäiti-kotiäiti keskustelu. Nainen, kunnianhimo ja tykkääminen on vaikea yhtälö.
Mitä naiset sitten voisivat tehdä toisin? Tässä muutamia ajatuksia, jotka kumpuavat omista kokemuksistani sekä viisaiden mentoroiden vinkeistä:
- Älä luovuta liian helposti - älä ainakaan etukäteen.
- Opettele miesten lajeja - rahoitus, sopimusjuridiikka ja tekniikka ovat opittavia taitoja.
- Puhu numerojen kieltä - työelämässä tai yrittäjänä on vaikea menestyä ilman talouslukutaitoa.
- Unohda mantra naisten organisointikyvystä - tuoko se oikeasti yritykselle lisäarvoa?
- Ole mukava ja suoraselkäinen - menestyksen haluamisessa ei ole mitään pahaa, mutta tykkättävyys muodostuu sekä tuloksista että inhimillisyydestä! Joskus on myös hyvä sulkea korvat vähättelyiltä tai kritiikiltä, laittaa laput silmille ja kulkea rohkeasti eteen päin: hymyillen ja istumalla oikeisiin pöytiin.