17.12.2012

Kuka hyödyntäisi henkilöbrändiä?

Paljon puhutaan henkilöbrändin rakentamisesta, mutta kuka sitten niitä vaivalla rakennettuja henkilöbrändejä hyödyntää tai kuka niistä hyötyy? Missä on Suomessa Personal Brand Leverage? Ehkä on hyvä pohtia tämän kysymyksen kautta henkilöbrändäyksen olemusta ja tavoitteita hieman tyypillisestä viestintäpainotteisesta näkökulmasta poiketen.

Henkilöbrändit työsuhteessa

Jos ajatellaan henkilöbrändiksi miellettyjä henkilöitä työsuhteessa, niin suurimman hyödyn korjaa työnantaja. Henkilöbrändi voi parantaa yrityksen imagoa ja tunnettuutta, tuoda lisää asiakkaita ja toisaalta alentaa myös myynnin kustannuksia. Henkilöbrändin mukanaan tuoma verkkonäkyvyys tai laajempi tunnettuus on yritykselle todennäköisesti pelkkää plussaa. Hänen asiantuntijuutensa tai laajat verkostonsa siirtyvät orgnisaaation osaamispääomaksi ja rakentavat yrityksen mainetta.

Henkilöbrändit yrittäjänä

Yrittäjänä tietoisesti henkilöbrändin rakentamiseen panostanut henkilö voi hyödyntää brändipääomaansa melko suoraan myynnin kautta: hän voi lisätä myyntiään, parantaa kannattavuuttaan hintoja nostamalla sekä kehittää nopeasti uusia tuotteita tai palveluita. Kirjailija voi tehdä teoksestaan uusia versioita (näytelmät, kuunnelmat, oopperat) tai hakea kasvua uusilta, kansainvälisiltä markkinoilta. Yrittäjä voi myös helpommin solmia yhteistyösopimuksia ja erilaisia Joint Venture sopimuksia.

Henkilöbrändit työnhakijana

Työnhakija ja henkilöbrändin käsite istuvat mielestäni kaikkein vaikeimminyhteen: ketkä olisivat työnhakijan asiakkaat tai brändiyhteisö? Jos kuitenkin halutaan ajatella henkilöbrändäystä yhtenä työnhakustrategiana, sen suurimmat hyödyt ovat ehkä osaamisen ja kokonaispotentiaalin näkyväksi tekemisessä. Mitkä ovat ne tiedot, taidot ja kokemus, jotka työnantaja voi hyödyntää omassa liiketoiminnassaan? Mitä lisäarvoa se tuo hänelle? Työnhakijana orastavaa brändipotentiaalia voidaan arvioida osaamisen lisäksi verkostojen, keskusteluavausten ja asiasanojen perusteella. Nämä antavat tärkeää lisätietoja henkilön kiinnostuksen kohteista sekä sopivuudesta organisaatioon.

Koska henkilötietolain mukaan työnhaussa kaikki tieto olisi tultava työnhakijalta itseltään, hän voi halutessaan laittaa linkin esimerkiksi sosiaalisen median käyntikorttiinsa, LinkedIn profiiliin tai omaan ammatilliseen blogiinsa. Haastavaksi tilanteen saattaa tehdä se, että meillä ei ole varmaa tietoa siitä, mikä on tällä hetkellä suomalaisten pk-yritysten ja vanhemman yrittäjäsukupolven suhtautuminen sosiaaliseen mediaan: onko nettiläsnäolo työnhakijalle hyöty vai haitta? Pelkääkö työnantaja maineriskiä tai liikesalaisuuksien vuotamista - tai mietityttääkö häntä mahdollisesti haastavat työnjohdolliset tilanteet?

Viisas työnantaja osaa rekrytoinnissaan nähdä henkilöbrändin tuomat mahdollisuudet, ja hyödyntää sitä osaamista, kontakteja ja näkyvyyttä, mitä henkilö tuo tullessaan. Jos henkilöbrändin rakentamiseen panostanut henkilö ei pääse työsuhteessa hyödyntämään vaivalla rakennettua pääomaa, on se kuin heittäisi rahaa hukkaan. Silloin häviävät sekä henkilöbrändi että työnantajayritys.

Helpoimmillaan henkilöbrändiä pystyy nähdäkseni rakentamaan joko asiantuntijana, johtajana tai yrittäjänä. Työnhakijan henkilöbrändäys voi olla hyvinkin riskialtista, koska se saattaa rajata mahdollisuuksia matalamman profiilin työtehtäviin. Liian hyviä kun ei palkata; niitä ei ilmeisesti voi hyödyntää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti